torstai 16. tammikuuta 2014

16.1.2014 Rivas, Nicaragua


Tämä on Rivasin kohdalla järvessä olevista tulivuorista isompi. Se aktiivinen.



Matkani jatkui tänään Cocibolga-järven rannan suuntaisesti Costa Rican Rajaa kohti. Olisin ajanut lähemmäksikkin, mutta loppumatkalta en löytänyt majapaikkoja. Tai löysin minä yhden, mutta se oli täynnä. Pysähdyin vielä tulomatkalla kahville paikkaan, missä oli suuri joukko linja-autokuskeja ja sain aika hyvää tietoa majapaikoista. Olen jo oppinut kyselemään vaatimattomankia majapaikkoja kuin hotellit. (Hospedaje).
Tässä vielä kuvaa Granadan kauniista taloista.

Päiväni alkoi taas ennen kuutta ja matkaan pääsin hyvässä säässä puoli kahdeksan jälkeen aamupalan syötyäni. Ihana majapaikkani jäi taakse. Tapasin lähdön jälkeen varsinaisen pyöräilypariskunnan. Tai en minä oikeastaan heidän suhteestaan päässyt selville, mutta seurueessa oli mies ja nainen. Mies sanoi olleensa matkalla vuodesta 2004-lähtien. Vilkaisin hänen sivujaan pikaisesti, tässä asiasta kiinnostuneille; www.biiciclown.com. Niin, pariskunta ajoi myös Rohlof:in navoilla.
Tämä Garanadan viereinen tulivuori ei kartan mukaan ole aktiivinen, niin kuin aikaisemmin virheellisesti selitin.

Säät ovat nyt suosineet. Pitkään jatkineet päivittäiset sadekuurot ovat jääneet taakse, lämmintä, aika kova tuuli tosin. Tie oli aika hyvää, tosin hyvin olemattomilla reunakaistoilla.  Ja ohitin aamulla Granadan viereisen tulivuoren aivan vierestä, tosiasiassa tie nousi sen rinnettä noin 200 m korkealla (loivasti). Sitten pien sen jälkeen alkoi näkymään tässä Rivasin kohdalla kaksi järvessä olevaa tulivuorta. Kartassa (minulla on sellainen turisti-ibfosta saamani ilmainen matkailukartta) tie on nimetty "Vulganic Route":ksi. Karttaan on merkitty 15 tulivuorta, joista 7. on merkitty aktiivisiksi. Eli tulivuorissa piisaa. Olin aikoinani harmissani, kun sisiliassa Etna jäi toiselle rannalle niin, että se ei ajamalleni tielle näkynyt. Nyt niitä tulivuoria olen nähnyt.
Tienvarsi on muutoin ollut kaunista maanviljelymaisemaa. Jossakin korjattiin sokeriruokoa ja ohitseni ajoi erittäin  pitkiä rekkoja ruokolastissa. Kasikkea muuta etelän hetelmää oli kasvamassa. Ostin joitakin hedelmiä syötävälseni, kaksi niistä oli outoja, joita en ole koskaan maistanut. Nimenkin kuulin, mutta kun en laittanut ylös, niin en kyllä muista.  Toisen söin jo. oli hieman kiivin tapainen, mutta maultaan ja väriltään erilainen.
Huomenna koitan ylittää rajan Costa Rican puolelle. Suunnittelemani päivämatka on aika pitkä, joten koitan oll liikkeellä ennen seitsemää.


Ei kommentteja: