25.12.2013 Ladyville, Belize

Mökeista ja taloista melkoinen osa oli paalujen nokassa. Tämäkin tulvan saartama talo oli asuttu (Vene vetovaruineen rannassa) ja ei ollenkaan huonoimmasta päästä.

Nyt on joulupäivä ja silti ajoin 125 km. Totta puhuakseni, se oli minulle helpompi ratkaisu kuin jäädä kärvistelemään majapaikkaani.  Navigaattoriini ei karttaa tähän maahan löytynyt, mutta ajelin eilen haeskeluni tuloksena löytämäni aika hyvän kartan opastamana.  Heräsin aamulla jo puoli kuuden aikaan ja olisin voinut herätä vieläkin aikaisemmin, valoisaa ehti olla jo vähän aikaa ennen kuin pääsin liikkeelle. Yöllä oli taasen meteliä. En katsonut kelloa, mutta arvelin, että puolen yön aikaan. Nämä etelän ihmiset tykkäävät räjäytellä kaikenlaisia pommeja. Niistä isoimmat olisivat varmasti kiellettyjä Suomessa, kuulon vaurioitumisen vaara on ilmeinen.  Onnekseni se pahimman melun kausi ei kestänyt kovin kauaa.

Tie, ilmeisesti tämän valtakunnan päätie ei ollut kovin kummoinen. Mutta ei ollut kivin paljon liikennettäkään. Tietä reunusti monin paikoin hyvin köyhät kylät. Kun katsoo hyvin hataraa, läpinäkyvää kyhäelmää, jossa asutaan lasten kanssa, tulee mieleen, että kyllä kotimaassani valitetaan aivan tyhjästä. Ajattelin ajaessani, että USA:n autovanhukset tuodaan Mexocoon ja Mexicon tänne. Ilmaisesti tämä on myös USA:n koulupussien lopullinen hautausmaa, niin paljon niitä näkyi täällä eri vaiheissaan. Osa vielä liikuntakelpoisia ja osa lahoamassa tieposkessa.  Hedelmiä oli alkumatkasta myynnissä, samoin sain ostettua pailta kojulta kahvia ja jotakin pikkupurtavaa. Viljelykasvina sokeriruoko näytteli osan matkaa aika isoa roolia.  Ajoinpa jonkin asiaan liittyvän uudisrakennuksen ohi, jossa oli myös EU:n logo.

Ihmiset tervehtivät ja toivottelivat hyvää joulua.  Täällä on paljon tummaihoisia ja kielenä monilla tuntuu olevan Englanti. Myös matkastani kyseltiin aina kun oli tilaisuus ja varoiteltiin tulevista maista.  Pääkaupunki Belize Cityä osa piti hyvin turvallisena ja osa hyvin vaarallisena. Ota tuosta nyt selvää.  Nettipuhelimeni lakkasi toimimasta totaalisesti Mexicon rajan jälkeen, enkä viitsi kolmen päivän takia pre-paidia edes yrittää ostaa.  Koitin maksaa huoneeni tässä Global Village Hotel:ssa luottokortilla, mutta se ei kelvannut. Saa nähdä, miten saan pankkiautomaattien kassa asiani hoidettua? En tosin tarvitse tässä maassa enempää rahaa, mutta seuraavassa maassa jo taidan tarvita.  Niin paljon täällä on Joulu, että ruokapaikat eivät tämän majapaikan lähellä ole auki eikä kaupatkaan. Hotellista sain kuumaa vettä. Sotkin siihen paljon Nescafe:ta ja söin repun kuivamuonaa. Aamulla kuulemma on aamupala.  Minun Jouluateriani siis on aika vaatimaton, mutta olen kiitollinen turvallisesta majapaikasta ja kuivamuonastakin.

Sää oli tänäänkin lämmin. Aamupuoleen pilvinen, mutta ei satanut. Maisemat ovat hieman jotenkin muuttuneet. Jossakin vaiheessa oli pätkä männyn tapaisia.  Vettäkin kyllä varsinkin loppumatkasta piisaasi. Osa mökkipoloisista oli vielä tulvan saartamana.  Toisaalta jossakin paikkaa tiepuolessa oli kohtia, joihin olisi voinut telttansa pystyttää. Koitan kuitenkin löytää näitä laiskan ihmisen majapaikkoja niin paljon kuin mahdollista.