 |
| Linnut matkustavat vedessä kelluvalla kasvilautalla. |
Lähdin seitsemän maissa liikkeelle ja käännyin vajaan tunnin
ajettuani aivan rantaa kulkevalle tielle. Kartan mukaan se olisi ollut
merinäköalalla varustettu tie, mutta tosiasiassa merta näin hyvin vähän.
Tässäkin kohtaa niin kuin monessa muussakin merenrantapaikassa rantaa reunusti korkea,
paikoin yli 100 m:n hiekkavalli tai dyyni.
Tie oli tuon vallin takana. Tie
meni osan matkaa vielä kapeaa kannasta pitkin ja Alvaradossa tuo kannas oli
poikki siitä virtaavan vesiväylän takia.
Paikalla oli komea silta, jonka ali vesi vuolaana virtasi, kuljettaen runsaasti
sellaisia lumpeen kaltaisia vesikasveja joita näkyi niin kauas kuin silmä
kantoi kumpaankin suuntaan.
Jonkin aikaa Alvaradosta ajettuani tulin risteykseen, josta
olin alun alkaen ajatellut ajaa suoraan. Tie olisi kulkenut jonkin tulivuoren
läheltä. Päätin kuitenkin kääntyä sisämaahan päin ja ajaa huomisen päivän
moottoritietä. Laskeskelin, että säästän näin päivän ajoaikaa, saapa nähdä.
Mutta tämä sisämaahan päin kääntyminen olikin onnenpotku. Tie noudatteli
jokivartta, ja seutu ympärillä oli hyvin vetistä kaiken aikaa. Yli puolet
matkasta oli asutusta, ystävällisiä ihmisiä, joille kaikille olisi pitänyt
sanoa hei tai jotakin. Vettä oli kaikkialla. Talon viereen oli kaivettu kuoppa,
jotta oli saatu sen verran maata, että talo oli veden pinnan yläpuolella. Ts.
pihat olivat veden vallassa ja taloon johti silta tai kapea pengertia. Lakumatkasta oli Tlacotalpan pikkukaupunki,
joka oli ehdottomasti kaunein kaupunki, mitä olen täällä Mexicossa nähnyt, ehkä
koko matkallani.
Ihmisiä oli kalastamassa joella ja jotain elukoita ne
pyysivät haaveillaan niiltä pihoiltaankin.
Lehmät ja hevoset laidunsivat vesipelloilla, eivät mahaa myöten vaan
paljon syvemmällä. Kerta kaikkiaan kiehtova päivä. Illaksi juuri kun alkoi hämärtää, saavuin
tänne Carlis A. Carrillo:oon.
Kyselemällä löysin ilmeisesti paikan ainoan hotellin, niin minulle
ainakin vakuutettiin. Majapaikassa ei
ole nettiä ja ruokapuolikin oli tällä kertaa tacojen varassa, mutta täydensin
sitä kyllä viereisen kaupan hyllyistä.
Hieno päivä, aika kuuma, hiki virtasi.
Olen koittanut pitää tehostetusti huolta juomisesta ja ainakin tänään se
toimi, voimat pysyivät koko päivän ja 137 km:n matkan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti