maanantai 5. elokuuta 2013

4.8.2013 Matanuska glacier, Alaska

Tie seuraili jokilaaksoa, välillä aika lähelläkin jokea.

Jos kertoisin kaiken mitä päivällä tulee mieleen, aika ei riittäisi millään. Teen havaintoja luonnosta, ihmisistä, autoista, eläimistä, elämästä….. kerronpa tänään vaikka liikenteestä. Tie on ollut päivän pääasiassa 2-kaistaista, ajoittain kolmas ohituskaista. Pääosan matkaa reunalla on ollut hyvä sivukaista, jossa on ollut mukava ajella. Siinä on kyllä ollut tosi leveä täristysura, mutta silti sinne on jäänyt tilaa pyöräilijälle. Tie on seuraillut Matanuska-jokea, nousten hiljalleen reiluun puoleen kilometriin. Minulle kokonaisnousua kertyi tänään noin 1100 m 90 km:n matkalla.
Liikenteessä on ollut kaksi isoa ryhmää; asuntoautot ja vaunut sekä edestakaisin ajelevat mönkijöitä, mootoripyöriä, kumiveneitä ja poneja ajelevat autot. Matkailuautoja on ollut jos minkä sorttisia. Kuitenkin aika suuri määrä on ollut lähes linja-auton kokoisia, joista osa vielä vetää perässään puomilla kiinnitettyä henkilöautoa. Yksi laji on sellainen, jossa isoa vaunua vetää pick-up, jossa vetosysteemi on pick-up:in lavalle kiinnitetty vastaavanlainen kuin on rekka-autojen nupissa. Nimeä en sille kääntöpäydälle tiedä. Paljon muuta liikennettä ei sitten olekaan. Jos lomalaiset ja niiden takia ajelevat otettaisiin pois, niin aika hiljaisia olisivat tiet. 
Päivä on ollut selvästi kylmempi kuin eilinen, ehkä keskimäärin 15C.  Puolipilvinen, joku vesipisara oli ilmassa välillä. Tien varressa ei ole kovinkaan paljon asumuksia, nekin pääasiassa vapaa-ajan asunnoiksi rakennettuja. Paikallisten asumukset ovat sellaisia romutarhoja, että paikka olisi kyllä rautaromun ostajan paratiisi. Majoituin Matanuska Glacier:in  kohdalle Motelliin, josta sain kiskurihintaan mökin, jossa ei ollut vessa eikä vettä muutoinkaan. Yhteinen suihku ja pytty löytyy 100 m:n päästä. Maisema on kyllä kaunis, Matanuska Glacieri eli jäävirta on suoraan vastapäätä laakson toisella puolella.  Ja majapaikka oli tarpeen. Minulta jäi tänä kesänä pitkät lenkit tekemättä ja tuo pyörä laukkuineen on nyt kyllä ennätysraskas. Oletinkin, että tämä ensimmäinen ajoviikko on totuttelua. Valmentajani Juha Rankisen mukaan olisin sisäänajettu taasen vasta 6 viikon ajon jälkeen. Katsotaan, miten käy?


Ei kommentteja: