torstai 25. heinäkuuta 2013

KESÄISELLÄ SYÖTTEELLÄ

Kotiranta !

Tänään olen laitellut tavaroitani laukkuihin, käynyt pari lenkkiä pyörän päällä, että paikat eivät kokonaan kangistuisi ja puhunut muutamien ystävieni kanssa. Ystäväni Erkki Riihiaho, paikallinen Pudasjärvi-lehden toimittaja käväisi juttelemassa tunnin kanssani. Huomasin jälkikäteen olleeni niin matkavalmisteluajatuksissani, että en huomannut edes kahvia tarjtoa, anteeksi Erkki!
Puran huomenna aamulenkin jälkeen pyöräni, teen siihen hieman huoltoa samalla. Laitan sen auton katolle valmiiksi Helsingin matkaani varten. Katson, josko ehdin vielä viikonlopun aikana ajaa edes vähäsen toisella pyörällä, että ajotauko ei tulisi kovin pitkäksi. Eilen sain viestiä yhdeltä suomalaiselta kaverilta, joka on lähdössä samalla lennolla Anchorageen, kertomansa mukaan viideksi viikoksi Alaskaan pyöräilemään. Mikä yhteensattuma ? Uskoakseni näemme kentällä jossakin vaiheessa.


Pyöräilyteemaani liittyen tänään ystäväni soitti sanoisinko odotettavissa olleen viestin. Eräs juuri eläkkeelle jäänyt varakas yrittäjä jolle minä ja ennenkaikkea ystäväni olimme tarjonneet ratkaisua alkoholiongelmaan jo pari vuotta oli löytynyt kuolleena. Viimeisen kerran hän oli soittanut aamuyöllä aika vasta puhelimeeni. Koitin soittaa hänelle ja kun hän ei vastannut, ystäväni kävi häntä katsomassa. Oli ollut hyvin heikkokuntoisen näköinen ja läimässyt oven kiinni, kun ystäväni oli tämän todennut apua tarjotessaan. Mietin tuossa pyörälenkilläni, kumpi luonteenvika oli tässä tapauksessa pahempi, ylpeys vai pelko? Ehkä siinä oli kumpaakin, joka tapauksessa ne johtivat alkoholistin kuolemaan.


Jos mopo meinaa karata viikonloppuisin tai lomilla kädestä, karkaa se varmasti eläkkeelle jäädessä. Silloin ei ole muita pidäkkeitä kuin ehkä puoliso ja jos hän on viisas, ottaa jalat alleen ja jättää juomamiehen hjoitamaan ikävän hommansa loppuun! Niin, ellei raittius kelpaa. Toivoisinpa voivani auttaa useampaa ihmistä joka kamppailee juomaongelmansa kanssa. Sen olen oppinut, että ketään ei voi auttaa vastointahtoisesti. Ei ketää joka ei halua ottaa apua vastaan, en minä eikä kukaan muukaan.



Kuva yllä on kotirannasta, laitoin sen tuohon, että voin matkallani katsella, jos tulee kotimaisemia ikävä.

Ei kommentteja: