maanantai 25. maaliskuuta 2013

PYÖRÄN KESTÄVYYDESTÄ

Pyörä odottelee uutta keulaa.  Toivoisin sen olevan ajokunnossa mahdollisimman pian.




Mietiskelin saunassa istuessani niitä ongelmakohtia, joita minulla on aikaisemmilla reissuillani ollut varusteideni kanssa. Toki toisinaan on pitkiä aikoja , että kaikki sujuu ongelmitta, mutta kyllä niitä haasteitakin on matkaan mahtunut.


Ehkä kaikkein eniten minulla on ollut ongelmia jarrujen kanssa. Yleisesti ottaen ensimmäisen matkapyöräni hydrauliset jarrut pelasivat paremmin. Otin toisen pyöräni vaijerijarruilla, koska pelkäsin letkujen rikkoutumista jossakin sellaisella alueella, mistä en löydä huoltoa niille. Alamäet huonoilla teillä ja raskaalla pyörällä kuluttavat jarrupaloja toisinaan hyvinkin nopeasti. Nyt koitan varustautua taas kerran jarrujen osalta niin hyvin kuin osaan.
Renkaa ovat tietenkin useimmin esiintyvä huollon kohde. Paikkaamisia sattuu hyvistä päälyskumeista riippumatta joskus kolmekkin kertaa päivässä. Viime reissulla minulla meni lisäksi paljon päälyrenkaita, raskas lasti pääsyynä. Nyt koitan helpottaa tilannetta leveämmillä renkailla. Minä olen käyttänyt 37 mm:n renkaita, nyt pyrin laittamaan 40 – 42 mm:n renkaat. Niiden pitäisi kestää selvästi enmemmän painoa.
Tavarateline ja etulaukkuteline on aiheuttaneet joka matkalla töitä. Niihin panostan tällä kertaa hankkimalla teräksiset telineet. Lukkopolkimia on mennyt rikki useampia, otan varaosia mukaan. Ketju on katkeillut, siihen työkalu ja jatkopaloja mukaan. Istuin on mennyt rikki, niitä kyllä saa maailmalta, ei ehkä niin hyvää kuin minulla on, mutta toimivan kaiteti. Laakereita on mennyt keskiöstä ja takarenkaasta. Toivotaan, että jos sellaista sattuu, niin löytyy korjaamokin. Pinnoja on katkeillut, vanne vääntynyt parissa auton töytäisyssä. Laukkujen kanssa olen tehnyt myös töitä. Tähän asti olen täydentänyt laukkujani ja ostanut uusia vioittuneiden tilalle. Maailmalla olen liimaillut niitä. Löysin Suomesta erittäin hyvän liimankin, neste-kumia. Ikävä kyllä ne pomivat sen aina pois laukuista lentokentän turvatarkastuksessa, joten sitä ei saa mukaan. Nyt ostan kokonaan uuden laukkusarjan. Mallia en ole vielä päättänyt.
Ajovalot pitäisi olla kunnolliset. Sekä edessä, että takana. Varustan pyörän akkuilla toimivilla valaisimilla ja latailen niitä sitä mukaa, kun niitä kuluu. Lisäksi minulla on tehokas otsalamppu, jonka kiinnitän kypärään. Jos tullaan pimeällä jyrkkää vuoren rinnettä alas, ajovalon on syytä olla kunnollinen. Minulla on ikävä kokemus myös pimeästä vanhasta tunnelista, jossa en ehtinyt pois vastaantulevan autoletkan alta huonojen valojen takia. Oli aika tiukka paikka, seinän viereen jäi minua varten niin kapea väli, että pyörän ajopeili kääntyi kuorma-auton ajettua läheltä, vaikka painauduin tunnelin seinään kiinni niin lähelle kuin pystyin.
Kaikkeen ei voi varautua mutta toki kokemuksesta voi yrittää oppia.




Ei kommentteja: